Kalle Mäenpää, rikostutkija, Pori
Elämäni asiat ovat olleet ulkoisesti hyvin. Minulla on vakituinen työpaikka ja oma asunto. Kavereita ja seuraa on riittänyt. Nuoruudessa omaksuttu elämäntyylini jatkui; viikonloput kuluivat baareissa ja alkoholi maistui. Kävin ahkerasti myös kuntosalilla. Hain fiiliksiä sekä vapautta juhlimisesta ja urheilusta. Jossain vaiheessa huomasin, etteivät elämäntapani enää antaneet minulle nautintoa.
Ihmettelin sitä kavereillekin. Ajattelin, että jos elämä on vain tässä, niin se on aivan turhaa. Poliisina ja rikostutkijana tunnen lain ja minua kiinnostaa totuus. Ammatinvalintani ratkesi, kun olin armeijassa reserviupseerikoulussa sotilaspoliisipuolella. Poliisikoulusta valmistuttuani olen tehnyt työtä Porissa.
Aloin tuntea itseni syntiseksi. Sain jälkeenpäin kuulla, että vanhempani olivat alkaneet erityisesti rukoilla puolestani. Vaikka elin muiden ihmisten silmin katsottuna hyvää elämää, niin tajusin, että en pääse taivaaseen omilla teoillani. Halusin ottaa selvää, onko Kristus todella olemassa ja onko Raamatun sana totta. Aloin rukoilla ja lukea kristillistä kirjallisuutta.
Pääkaupunkiseudulla oli käynnissä vuonna 2012 samanlainen Mahdollisuus Muutokseen -missio kuin nyt Satakunnassa. Katselin silloin netistä ihmisten uskoontulokertomuksia ja ne todella kiinnostivat minua. Tuntui ihmeelliseltä, kuinka ihmisten elämä oli täysin muuttunut heidän annettuaan elämänsä Jeesukselle. Eräänä maaliskuisena yönä heräsin yöllä yksin asunnossani ja tunsin voimakkaan Jumalan Hengen läsnäolon. Polvistuin sänkyni viereen rukoilemaan.
Jumala veti minua puoleensa ja lähdin parin viikon päästä Helsinkiin Mahdollisuus Muutokseen -suurtapahtumaan. Tilaisuudessa kysyttiin lopuksi, onko paikalla ihmisiä, jotka haluavat lähteä seuraamaan Jeesusta. Samalla kännykkäni soi. Tiesin soittajan pyytävän minua baariin juhlimaan. Totesin itsekseni, että nyt minulla on valinta edessäni. Annoin puhelimen soida. Nostin käteni ylös ja kävelin eteen ripein askelin. Rukoilin vilpittömällä sydämellä syntejäni anteeksi ja pyysin, että Jeesus tulisi elämääni ja johdattaisi sitä. Siinä hetkessä Jumalan Henki kosketti minua ja sain tuntea valtavan rauhan, rakkauden ja ilon sydämessäni. Koko elämäni suunta, ajatukseni ja arvoni muuttuivat hetkessä. Olin saanut uudestisyntyä ja aloin rukoilla elämääni Jumalan johdatusta.
Jumala johdattikin elämääni uskovia ystäviä joiden rinnalla sain vahvistua. Huomasin, että myös Raamatun sana aukesi minulle aivan uudella tavalla ja luin sitä innoissani.
Pian uskoontulon jälkeen menin asuintaloni alakerrassa olevaan seurakunnan tilaisuuteen. Siellä sain tavata ”enkelin”, jonka nimi on Marjaana. Hän oli juontamassa nuorteniltaa. Tunsin vahvasti heti hänet tavatessani, että tuo tyttö on tuleva vaimoni. Niin kävi, että ihastuimme ja rakastuimme. Tämä poliisi sai elinkautisen, kun astui Marjaanan kanssa avioon heinäkuussa 2013. Jumala johdatti elämääni juuri minulle sopivan puolison. Sormuksiimme kaiversimme Psalmin 33:22: ”Herra, tue meitä uskollisesti, kun panemme toivomme sinuun.”
Rauha ja ilo, joita uskoon tullessa sain kokea, ovat saaneet syventyä. Vaimoni kanssa löysimme kotiseurakunnan, jossa olemme saaneet kasvaa uskossa. Heti uskoon tullessani ymmärsin, että Jumala kutsuu minuakin työhönsä, saattamaan evankeliumia eteenpäin. Tahdonkin palvella Jumalaa elämälläni.
