Erika Harjukoski
Ennen kuin löysin Jeesuksen elämääni, kaikki unelmani olivat kuolleet. Ennen elokuuta 2010 koin olevani jatkuvassa stressitilassa. Olin polttanut itseni täysin loppuun liialla työn teolla, ylisuorittamisella ja raskaalla päihteiden käytöllä. Koin hylätyksi tulemisen pelkoa lapsesta saakka ja tämä vaikutti kaikilla elämänalueilla. Yritin suorittaa aina enemmän, etteivät ihmiset hylkäisi minua. Vastasin myöntävästi kaikkiin pyyntöihin ja liiallinen suorittaminen vei yöunet, heräilin vuosien ajan parin tunnin välein. Viikonloput yritin täyttää sisäistä tyhjyyttä alkoholilla, jonka käyttöä en ollut hallinnut enää vuosiin.
Aloin vähitellen pelätä kaikkea; ihmisiä, epäonnistumisia, rahattomuutta, työttömyyttä, auktoriteetteja, sairauksia. Pelkäsin että minut hylätään ja kuitenkin itse aloin eristäytyä ihmisistä. Kaikki tunteet olivat kuolleet, jäljellä oli enää kyllästyminen. Työn kannalta ongelmallisin oli esiintymispelko jota lisäsi sairastumiseni epilepsiaan 2005. Pelkäsin saavani kohtauksen kesken esiintymisen ja vaikka sain lääkityksen ja kohtaukset poistuivat, pelot jäivät.
Jumala on kutsunut minua useita kertoja elämäni aikana lapsuudesta lähtien, mutta en ollut kiinnostunut. Ihmettelin usein kirkoissa esiintyessäni, kuinka turvallinen ilmapiiri niissä oli ja kuinka alttaritaulut näyttivät ihmeellisen kiehtovilta. Nyt ymmärrän mistä oli kysymys, Jumala puhui minulle näiden kokemusten kautta. Elokuussa 2010 olin valmis kuuntelemaan. En enää tiennyt kuinka jatkaa eteenpäin ja huusin Jeesusta avukseni. Hän vastasi huutooni heti. Vaikka olin kuullut monesti elämäni aikana Jeesuksesta, en tiennyt kuinka Hänet otetaan omaan elämään. Luulin että minun tulee omalla yrityksellä uskoa Häneen, enkä tietenkään koskaan kyennyt siihen. Nyt suurella hädän hetkellä vain huusin Häntä auttamaan ja sanoin että haluan ottaa Hänet omaan elämääni. Kyse olikin siitä, että minun tuli haluta Hänet elämääni, niin yksinkertaista. Minun tuli antaa Hänelle lupa auttaa minua. Jumala kunnioittaa ihmisiä ja Hän ei tule kenenkään elämään ilman ihmisen omaa tahtoa. Olin rukoillut lapsesta lähtien, mutta en tiennyt kenen nimeen rukoilla. Jumala näytti minulle, että tie Hänen luokseen käy Jeesuksen kautta, uskomalla Jeesukseen Kristukseen, Hänen poikaansa.
Alkoi tapahtua ihmeellisiä asioita. Jumala vapautti minut päihteistä samalla hetkellä kun annoin Hänen tulla elämääni. Olin jo alkoholisoitunut. Oli todellinen Jumalan ihme, ettei enää ollut viinan himoa, ei minkäänlaista. Myös mieheni ja nuorin poikani löysivät Jeesuksen. Jumala alkoi vapauttaa minua ihmeellisellä tavalla peloista. Huomasin vähitellen kuinka ihmisten ja tilanteiden kohtaaminen tuntui helpommalta. Kadoksissa olleet tunteet palasivat, ennen itkin ehkä kerran vuodessa, nyt vetistelen ilosta ja surusta. En ollut nauranut ja iloinnut vuosikausiin, huomasin ihmeekseni iloitsevani monista asioista. Suurin ihme on, että olen saanut sisälleni täydellisen levon ja rauhan. Tiedän nyt etten ole syntynyt tähän maailmaan sattumalta, elämälläni on tarkoitus. Meillä on elävä Jumala joka haluaa auttaa ja haluaa yhteyttä kanssamme. On ollut mahtavaa huomata kuinka Hän auttaa kaikessa, ohjaa ja opastaa. Jeesus tuli tähän maailmaan kuollakseen kaikkien meidän syntiemme tähden ja tämä sovitustyö on tarkoitettu meille jokaiselle. Hän kutsuu myös sinua!
