Auni Vannesluoma, Alavus
Loukkaannuin vakavasti auto-onnettomuudessa ja jäin koukkuun energiahoitoihin, kunnes löysin elämääni todellisen avun.
Ajoin joulun alla -90 kolarin. Olin ollut päivän töissä Lapualla ja lähtenyt ajamaan Alavudelle kyydissäni 6-vuotias poikani. Tie oli liukas ja sää sumuinen. Yhtäkkiä näin edessäni rekka-auton. Tein varalta nopean ohjausliikkeen ja menetin autoni hallinnan. Auto suistui pientareen puolelle, törmäsi sillanrumpuun ja kääntyi katolleen. Poikani loukkaantui lievästi. Minulta murtui niska ja vasen reisi murskaantui. Poika kömpi ulos autosta, mutta minä jäin jumiin odottamaan apua. Irrottamisen jälkeen minut kiidätettiin Seinäjoelle ensiapuun ja leikkaussaliin, jossa jalkani korjattiin luuydinnaulalla. Elin puoli vuotta niskatuen kanssa, ja olin sairauslomalla kaksi ja puoli vuotta.
Kun en saanut toipilasaikana lääkityksestä apua koviin kipuihin, hakeuduin bioenergiaparantajan luokse. Minulle kerrottiin, että hän kykenee parantamaan käsillään. Enkelipatsaat ja kristilliset ikonit koristivat hoitohuonetta. Taustalla soi rauhoittava musiikki. Parantaja liikutteli käsiään noin kahdenkymmenen senttimetrin päässä kehostani. Hoidon jälkeen oloni oli hyvä ja kipu hellitti hetkellisesti. Myöhemmin hakeuduin toisen parantajan luokse ja ryhdyin käymään hoidoissa noin kuukausittain.
Parantajalta tultuani tunsin leijuvani aina hetken ilmassa. Minulla oli valtavan hyvä, iloinen ja energinen fiilis. Hoidot koukuttivat minut täysin. Mutta mitä useammin kävin energiahoidoissa, sitä lyhemmän ajan vaikutus kesti, ja olin pian taas masennuksen partaalla. Tunnetilani heittelivät ylimmästä kerroksesta pohjalle saakka. Hoito oli lisäksi valtavan kallista. Ystäväni huolestui minusta. Hänen hätänsä sai minutkin havahtumaan tilanteeseeni. En voinut hyvin. Niinpä lopetin energiahoidossa käymisen, enkä ole palannut sen koommin parantajan luokse.
Lopetettuani hoidot aloin kiinnostua kristinuskon Jumalasta. Tähän vaikutti osaltaan se, että tyttäreni tuli uskoon rippileirillä ja toi kotiimme pastorin pitämään raamattupiiriä. Olin varttunut kristityssä kodissa ja ollut seurakuntanuorissakin, mutta ammattikoulun aikaan ennustajat, tarot-kortit ja horoskoopit olivat tulleet elämän oppaikseni. Uskoin kuitenkin koko ajan Jumalaan.
Ryhdyin käymään kirkossa ja löysin itselleni sielunhoitajan. Menneisyyden taakat, kuten nuoruudessa koettu seurustelukumppanin itsemurha, avioero ja kaikenlainen huono elämä, painoivat ja tunsin syyllisyyttä. Pelkäsin, että olen lähtenyt niin kauas Jumalan luota, ettei hän ota minua enää takaisin. Hakeuduin sisäisen hätäni kanssa lopulta pastorin puheille. Ripittäytyessäni sain jättää menneisyyden kivirekeni. Kyynelportit aukenivat ja oloni todella helpottui. Tuossa hetkessä tein tietoisen ratkaisun lähteä seuraamaan Jeesusta.
Aloin käydä raamattupiireissä ja erilaisissa seurakunnan ryhmissä. Ymmärsin pian, ettei Jumala hyväksy okkultismia. Poltin kaikki horoskooppikirjani ja unien selityskirjat ja hävitin kaikki ennustusvälineet. Irtisanouduin täysin kaikesta okkultistisesta toiminnasta, johon olin osallistunut.
Elämä ei ole ollut uskonratkaisun jälkeenkään helppoa. Niskaani on leikattu ja jalka kipuilee. Taivaan Isä on pitänyt minusta kuitenkin hyvää huolta. Muun muassa astma ja allergiani ovat parantuneet ja sain uuden, onnellisen avioliiton. Nykyään tiedän, että kun putoan, putoan Kristus-kalliolle.
