Stoorit
Levoton mieli löysi rauhan
“Levoton mieli löysi rauhan” Yrjö Siira, Synnyin olympiavuonna 1952 Kärkölän Korkeen kylässä. Vanhempani olivat maanviljelijöitä, ja meillä oli myös karjaa. Meitä oli kaksi lasta, minä ja vanhempi siskoni. Äitini luki Raamattua ja hengellistä kirjallisuutta....
Anopin sanat puhuttelivat
Maarit Manninen, Olen kasvanut tavallisessa kodissa äidin, isän ja veljeni kanssa. Meillä ei ollut kristillistä taustaa, kävimme kirkossa vain häissä ja hautajaisissa. Vanhemmat ottivat alkoholia viikonloppuisin ja meno oli tyypillistä 1970-luvun tehdastyöläisperheen...
Sana vapautti syyllisyydestä
Maarit Kenttälä, Kouvola Perheen ja kotiäidin arkea eläessäni tiesin tehneeni elämässäni väärin. Tunsin, miten teot, ajatukset, sanat ja laiminlyönnit olivat raskaina päälläni. Vuonna 2004 neljännen poikamme syntymän jälkeen huoli lapsista ja heidän tulevaisuudestaan...
Kiltteyssyndroomasta vapauteen
Kirsi Rytilä Olin tunnollinen ja kiltti lapsi. Sain pienestä pitäen kiitosta siitä, että olin äidin apuna kotitöissä ja pienempien sisarusteni hoivaaja varsinkin vanhempieni eron jälkeen. Myös koulu meni hyvin, koska hoidin asiat niin huolellisesti ja kiltisti....
Pois pelkojen vankilasta
Katja Kaukonen, Lohja Pitkälti kipeistä lapsuuden kokemuksistani johtuen olin varhaisnuoruudessa arka, ujo ja hiljainen. Ylä-asteella koettu koulukiusaaminen lannisti ja vääristi minäkuvaani. Kärsin myös monenlaisista peloista. Teini-iässä aloin kokeilla alkoholia....
Evoluutiosta kreationismiin
Kalle Koskinen, Katselin pienestä pitäen usein dokumentteja dinosauruksista ja evoluutiosta. Maailman iäksi kerrottiin miljoonia vuosia ja aloin uskoa evoluutioon, vaikken tuntenutkaan teorian yksityiskohtia. Kaikkihan siihen uskoivat. Vielä kesällä 2011 ajattelin...
Huippujuoksijan arvokkain palkinto
Kaarlo Maaninka, olympiamitalisti, Kauhajoki Kestävyysgeenit ja raskaat maatalon työt siivittivät juoksuni maailman huipulle. Vuonna 1980 Moskovassa voittamani olympiahopea ja -pronssi olivat paras saavutukseni, mutta niiden voittaminen ei tyydyttänyt sisintäni...
Särkynyt saviruukku
Jussi Saarela, Viisi vuotta sitten elämäntilanteeni tuntui olevan umpikujassa. Olin alkoholisoitumassa oleva työnarkomaani, joka ei saanut nukuttua. Tilannettani pahensivat moninaiset rakennusprojektit, joita tuntui oikein kasaantuvan työkuvioissani juuri silloin....
Vaikeuksien vankilasta valoon
Juha Enjala, Makasin sairasvuoteella HUSin sairaalassa vuonna 1988 ja mietin elämääni. Lääkäri tuli aamukierrokselle normaalisti ja katseli sängynpäädystä minua, haastatteli ja kysyi kiusallisena alkoholin käytöstäni. Vastasin ensin vältellen ja valehtelin. Kun...
Yhteinen tarinamme oli jo lopussa, mutta Jumala muutti tilanteen
Jouni ja Eeva Heinonen, Tapasimme 1983 ravintolassa. Siitä lähtien olemme kulkeneet yhtä matkaa. Kolmas lapsemme syntyi muutettuamme Vantaalta Hauholle. Ongelmat perheessämme alkoivat jo ennen lasten syntymää runsaan alkoholin käyttöni takia. Juomiseni oli...
Äidin syöpä ja omat sairaudet veivät muutokseen
Irmeli Tiihonen, Olen elänyt hyvin tavallista elämää hyvässä ja pahassa. Äitini kuoltua syöpään vuonna 2001 aloin tutkiskella monella tasolla elämääni. Äidin kuoltua jouduin kasvamaan lopullisesti aikuiseksi, vaikka olin jo silloin 38-vuotias ja kahden lapsen äiti....
Äitini kuoli, mutta katkeruus vaihtui lopulta toivoksi
Gema Mbabazi, Synnyin Kongossa. Äitini kuoli, kun olin vasta 6-vuotias. Vähän ennen kuolemaansa äitini sanoi minulle, että Jumala on onnen ja viisauden lähde ja kertoi, että kuoltuaan ihmiset menevät taivaaseen tai helvettiin. Jumalalta voi pyytää, että hän lähettäisi...
Annoin anteeksi lapseni murhaajalle
Anja Mäkelä, Muutimme 70-luvulla perheemme kanssa Ruotsiin sukulaisen innostamana ja vähän seikkailumielessäkin. Perhe kasvoi siellä vielä neljännellä lapsella. Mieheni sai heti töitä ja minä hoidin kotona lapsia. Aloimme rakentaa omakotitaloa. Kaikki näytti menevän...
Häpeästä rakastetuksi
Kirsti Pesola, lastenhoitaja, Nakkila Seitsemänvuotiaana minulle tapahtui asioita, joita kenellekään lapselle ei saisi tapahtua. Minua käytettiin seksuaalisesti hyväksi. En edes ymmärtänyt, mitä minulle tapahtui, enkä kyennyt kertomaan vanhemmilleni. Tunsin...
Sama mutta ei sittenkään sama
Wivan Nygård-Fagerudd, muusikko ja toimittaja, Luoto/Tukholma Tapasin viime kesänä erään koulutoverini. Tunnistimme toisemme heti, vaikka edellisestä tapaamisesta oli kulunut varmasti 30 vuotta. – Sinä et ole yhtään muuttunut, sanoin. – Sinä olet muuten...
Nousin masennuksesta
Virpi Marku, sairaanhoitaja, Huittinen Olin saanut vahvan selviytyjän kasvatuksen. Sisulla ja kovalla työllä elämästä pitää selvitä. Nuoruuteni meni hoitoalaa opiskellessa, vapaa-aika kului jo silloin töitä tehden. Myöhemmin yksinhuoltajana alkoi yli 10 vuotta...
Elämän täyskäännös
Viljo R. ja Anita Koivisto, Ähtäri Viljon kilttien kasvojen takana oli kova mies, jonka sisimmässä oli halveksuntaa ja vihaa. Anitan kutsuttua Viljon lapsuudesta tutun ihmisen kylään, alkoivat miehen asenteet muuttua. Viljo: Viha ja katkeruus kovettivat sydäntäni....
Yksinäisyydestä aitoon iloon
Veli Matti Miettinen, työmies, Seinäjoki Yksinäisyys voi olla kuristavaa. Kukaan ei ollut kiinnostunut elämästäni – siitä, mitä minulle kuuluu. Postiluukusta tipahtanut kortti toi yllättävän käänteen. Olin muuttanut pääkaupunkiimme rakennustöihin 18-vuotiaana...
Jos haluaa uida, on hypättävä veteen
Ulla-Kaarina Virkkunen En muista, mikä tai kuka minut herätti joskus kymmenen vuoden iässä. Istuin eteisen lattialla lukemassa Raamattua. Jouluna lauloin muiden mukana ”en kaipaa kultaakaan” ja luultavasti pahoitin äitini mielen, kun en oikein osannut innostua...
Selvisin perheeni kuolemasta
Ulla Tulisalo, psykiatri, psykoterapeutti, Seinäjoki Koko perheen menetys onnettomuudessa jättää elinikäisen arven. On vaikea ymmärtää, mitä on tapahtunut. Elämäni meni uusiksi, mutta jälkeenpäin olen todennut, että siinä on ollut paljon lohduttavia asioita. Kun...
